Siirry pääsisältöön

Maakuntahaaste 2020 ajettu! Loppuyhteenveto



Se oli siinä!

5 reissua, yli 1100 poljettua kilometriä, täysin tuntemattomia paikkoja, hienoja ihmisiä, hienoja maisemia, reitin suunnittelua, pyörän huoltoa, pyörän säätöä, kateissa olevien pyöräkamojen etsimistä, elektronisten laitteiden latausta, tankkausta, lihaskipuja, navigointia, eksymistä yms. yms.

Maakuntahaaste on todellakin antanut enemmän mitä se on ottanut. Olen saanut uusia kokemuksia pyöräillessäni Länsi-Suomen maakunnissa. En tietenkään voi laittaa maakuntia paremmuusjärjestykseen, mutta alla muutamia mietteitä kaikista viidestä reissusta:


1. KESKI-SUOMI 29.5.2020, 216 km, keskituntinopeus 25,6 km/h

- Ylämäkeä ylämäen perään, onneksi myös alamäkiä.

- Haapamäen asemanseutu reitin ehdoton "helmi", alueen historia on erityisen kiinnostava.

- Etelä-Pohjanmaahan verrattuna Keuruulla todellakin huomaa olevansa Keski-Suomessa(järvet, maastot, murre).

- Reilun 20 kilometrin mittaisella kelirikkoisella hiekkatiellä sai jännittää kestääkö renkaat loppuun saakka.

 


2. POHJANMAA 14.6.2020, 245 km, keskituntinopeus 27 km/h

- Tasaista niin kuin Pohjanmaalla aina, pieniä vaihteita ei tarvinnut käyttää.

- Maakuntahaasteen kuumin päivä(~ +30 astetta) pyöräillä ja lisäksi myös pisin polkemani lenkkini ikinä, nestettä kului runsaasti. Ainakin 5 pulloa ellei enemmän.

- Vaasassa tuli hieman "sompailtua", on tietyllä tavalla tuttu kaupunki muttei pyöräteiden osalta.

- Raippaluotoon pitää joskus lähteä autollakin, jäi paljon näkemättä.


3. PIRKANMAA 5.7.2020, 220 km, keskituntinopeus 28 km/h

- Reissujen reippain vauhti: keskituntinopeus 28 km/h!

- Virroilla on paljon nähtävää, olisipa ollut enemmän aikaa olla paikan päällä.

- Kihniöltä Peräseinäjoelle erittäin "metsäinen" reitti, ei juuri asutusta.

- Juuri sopivasti osunut myötätuuli loppuneljännekselle nosti keskituntinopeutta.


4. KESKI-POHJANMAA, 3.8.2020, 224 km, keskituntinopeus 26 km/h

- 7 sillan reitti saaristoreitti oli ehdottamasti polkemisen arvoinen.

- Ruotsinkielisiä alueita reitillä runsaasti mm. Jepua, Uusikaarlepyy ja Pietarsaari.

- Alkumatkasta piti sataa muttei tullutkaan vettä, kerrankin näin päin!

- Jonkun verran kesälomalaisia vielä liikenteessä, Kokkolan ja Kalajoen välinen tie ruuhkainen.


5. SATAKUNTA, 6.9.2020, 205 km, keskituntinopeus 25,3 km/h

- Reissujen heikoin keskituntinopeus 25,3  km/h

- Ainoa reissuista jolloin satoi, hiekkatiesiirtymän takia mies ja pyörä aivan kurassa.

- Kauhajoen hyväkuntoiset pyörätiet motivoi pyöräilijää.

- Nummijärven alue hienoa mäntymaastoa, miellyttävää tietä polkea. 

 

PYÖRÄILY ON HIENOA HOMMAA, PISTE.

Näistä reissuista ei saa oikeanlaista kuvaa blogikirjoitusten perusteella. Suosittelen kaikkia vähänkään pyöräilystä kiinnostuville lähtemään omille pyöräreissuille näille seuduille. Ei ole väliä onko matkan pituus 1, 10 tai 100 kilometrin pituinen. Kukin reissu on aina omanlaisensa seikkailu ja kokemus kilometreistä riippumatta. 

 


Pakko myöntää ettei itsellä ollut alun perin tarkoitus kaikkia reissuja yli 200 kilometrin mittaisina. Pientä yllytyshulluutta pitää luonteessa olla kun näille pitkille reissuille lähtee. Kysymys ei ollut vedosta tai ennätyksen tms. tekemisestä. Tein vain henkilökohtaisen haasteen ITSELLENI. Oikeastaan jokaisella reissulla ensimmäinen 100 kilometriä on mennyt oikein mukavasti. Sen jälkeen enemmin tai myöhemmin tuli kysyttyä itseltäni: onko tässä MITÄÄN JÄRKEÄ!?!? Voi olla ettei ensi kesänä tule ajettua näin pitkiä lenkkejä tai mistä sitä ikinä tietää. 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?

Maantiepyöräily on koukuttava laji! Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille. Mikä ihmeen gravel? Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään o...

Juhannuspyöräilyä!

Juhannukseen kuuluu pyöräily Juhannus tuli vietettyä Keski-Suomessa Saarijärvellä, perinteisesti. Tällä kertaa en pyöräillyt Seinäjoki-Saarijärvi -väliä vaan otin maastopyörän auton kyytiin. Reilu viikko sitten asensin neljännen pyörätelineen auton katolle. Kolme pyörää mahtuu katolle ilman ylimääräistä säätöä, mutta neljännen pyörän kuljettamisessa kahden lasten pyörän tankoa pitää kääntää vinoon. Muuten ne eivät mahdu olemaan vierekkäin. Olen kuljettanut pyöriä auton katolla jo vuosia, joten niiden nostelu katolle/säätäminen ei ole outoa touhua. Pitää vain muistaa ettei autoa aja autokatokseen tai muihin ahtaisiin väleihin kun pyörät ovat katolla. Nykyään markkinoilla olisi myös monipuolisia pyörien vetokoukkutelineitä, olen jotenkin vain jo tottunut kuljettamaan pyöriä auton katolla. Eikä autossa ole kyllä koukkuakaan. Lisäksi pyörät pysyvät puhtaampana kun ne kulkevat katolla ja takaluukku aukeaa normaalisti. Juhannusaattona lähdimme neljän pyöräilijän voimin maastoon ajamaan. Viim...

Maakuntahaasteen etappi nro 3, reitin suunnittelua

Seuraava pyöräilyseikkailu Kolme maakuntaa jäljellä: Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Missään näistä en ole kunnolla pyörällä aiemmin käynyt. Keski-Pohjanmaan raja on kauimpana näistä kolmesta: n. 100 kilometriä Seinäjoelta pohjoiseen. Kahden muun maakunnan rajat ovat parikymmentä kilometriä lähempänä. Periaatteessa ei ole väliä minne suuntaan seuraavaksi, mutta ajattelin ottaa seuraavaksi käsittelyyn Pirkanmaan. Pirkanmaasta tulee ensimmäisenä mieleen Tampere. Tekisi kyllä mieli käydä siellä, mutta suuntaansa tulee matkaa 180 kilometriä(!). Ehkä jonakin toisena kesänä sitten. Virrat on lähempänä ja on hieno pitäjä. Taidanpa suunnata Virroille. Itse asiassa Killinkoskella käydessäni kävin jo rajalla, mutta tällä kertaa voisin käydä ihan kaupungin keskustassa asti. Virroille menee mukavia pikkuteitä mm. Alavuden ja Peräseinäjoen kautta. Reitti voisi kulkea jompaa kumpaa pitkin Virroille ja toista reittiä takaisin. Reitti saattaa vielä muuttua, mutta alustavasti se voisi olla Sei...