Siirry pääsisältöön

Maakuntahaasteen etappi nro 5, reitin suunnittelua

 

Fillarilla Satakuntaan!

 Kesä alkaa olemaan lopuillaan. Tähän asti maantiekilometrejä on tullut reilut 2000 ja maastokilometrejä vajaa 1000. Satakunnan reissulta tulee vielä x-määrä kilometrejä, joten reilut 3000 kilometrin paremmalle puolelle pääsen tälle kaudelle. Olen huomannut useampana vuonna, että loppukesästä pyöräilymotivaatio ei ole enää huipussaan. Kylmät, sateiset ja pimeät olosuhteet ei aina innosta lähtemään tien päälle.
 

Satakunnan rajalle on Seinäjoelta matkaa n. 80 kilometriä. 160 kilometrin reissu olisi siis tiedossa, jos ajaisin lyhintä mahdollista reitti satakunnan rajalle ja takaisin. Tämän kesän maakuntahaasteen neljä edellistä reittiä ovat olleet kaikki yli 200 kilometrin mittaisia, joten tämä viimeinen viides reissu olisi tyhmää jättää alle sen. Minähän ajan sen vaikka lumisateessa!
Reilun 2000 asukkaan Karvia on Satakunnan puolella, josta pääsisi Kauhajoen suuntaan melko näppärästi. Alun perin Poriin ajaminen oli myös pöydällä mutten pysty syyskuussa tekemään yön yli reissua. Lenkki pitää ajaa päivän aikana. Aamulla lähtö, illalla paluu.
 
Elokuulle en reissua kerkeä enää millään järjestämään, mutta syyskuun puolella riittää toivottavasti vielä hyviä pyöräilykelejä. Luulenpa silti ettei lyhythihaisilla ajokamppeilla voi/kannata enää lähteä tien päälle. Eipähän tarvitse helteisillä keleillä ajaa tai hikoilla. Kylmemmille keleille ei tarvitse myöskään varautua niin isolla nestemäärällä.
 

Kesän pyöräretkillä on tullut mieleen päivittää nykyinen pyörä uuteen tai hankkia jopa kolmas pyörä. Jotkut keväällä maantiepyöräilyn aloittaneet haluavat kylmien kelien tullessa pyörästään eroon. Ei ollut heidän lajinsa jne. Nyt olisi ostajan markkinat. Vaikken kauppoja mistään pyörästä kättelisikään niin tarjontaa on mukavaa seurata mm. fillaritori.fi:stä. Toisaalta gravel-pyörälläni taittuu niin monenlaiset lenkit, että uusi pyörä saattaa silti jäädä haaveeksi. 
Saas nähdä! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaaste 2020 ajettu! Loppuyhteenveto

Se oli siinä! 5 reissua, yli 1100 poljettua kilometriä, täysin tuntemattomia paikkoja, hienoja ihmisiä, hienoja maisemia, reitin suunnittelua, pyörän huoltoa, pyörän säätöä, kateissa olevien pyöräkamojen etsimistä, elektronisten laitteiden latausta, tankkausta, lihaskipuja, navigointia, eksymistä yms. yms. Maakuntahaaste on todellakin antanut enemmän mitä se on ottanut. Olen saanut uusia kokemuksia pyöräillessäni Länsi-Suomen maakunnissa. En tietenkään voi laittaa maakuntia paremmuusjärjestykseen, mutta alla muutamia mietteitä kaikista viidestä reissusta: 1. KESKI-SUOMI 29.5.2020, 216 km, keskituntinopeus 25,6 km/h - Ylämäkeä ylämäen perään, onneksi myös alamäkiä. - Haapamäen asemanseutu reitin ehdoton "helmi", alueen historia on erityisen kiinnostava. - Etelä-Pohjanmaahan verrattuna Keuruulla todellakin huomaa olevansa Keski-Suomessa(järvet, maastot, murre). - Reilun 20 kilometrin mittaisella kelirikkoisella hiekkatiellä sai jännittää kestääkö renkaat loppuun saakka.   2. PO...

Maakuntahaasteen viimeinen etappi 6.9.2020, SATAKUNTA 205 km

Nokka kohti etelää! Edellisessä postauksessa mainitsin etten tiennyt milloin saisin viimeisen etapin ajettua. Perjantaina tuli ajatus lähteä matkaan sunnuntaina. Lauantaina sitten pakkailin jo pyöräilyvarusteita ja rasvailin ketjua. Lähtö olisi aamusta klo 9. Olen käynyt ajamassa kesällä pari kertaa ns. sunnutaisatasen maantieporukkalla ja nytkin oli mielessä lähtisinkö ajamaan vain tuon satasen lenkin. Alkumatkan suunta Karvialle oli kuitenkin sama niin ajoin ryhmässä Koskenkorvalle ja jatkoin siitä "soolona" Kurikkaan. Porukka-ajot on aina mukavia kun saa vaihtaa ajatuksia muiden pyöräilijöiden kanssa ja varsinkin jonon peräpäässä ilmanvastus tuntuu niin olemattomalta, että matka taittuu kuin itsestään.   Ravitseva aamiainen Sunnuntaina aamusta kello herätti jo seitsemältä kun piti tsekata vielä tarvittavat kamppeet. Hukassa oli mm. irtolahkeet. Kaikki kuitenkin löytyi. Tällä kertaa lähdin matkaan kevyemmällä varustuksella ilman vaakaputkilaukkua. Kaikki tavara(kännykkä, ba...

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?

Maantiepyöräily on koukuttava laji! Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille. Mikä ihmeen gravel? Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään o...