Siirry pääsisältöön

Ensi viikon maakuntaseikkailu fillarin selässä! Etappi nro 4


Seinäjoelta Pohjoiseen!

Aiemmissa postauksissani mainitut Satakunta ja Keski-Pohjanmaa ovat maakuntahaasteestani siis jäljellä. Seuraava reissuni suuntautuu Keski-Pohjanmaalle päätepisteenä Pohjois-Pohjanmaan puolella sijaitseva Kalajoki. Lähtöpäiväkin on jo selvillä: ensi viikon maanantai 3.8.2020. Varasin mökin muutamaksi päiväksi Kalajoen hiekkasärkiltä, jonne muu perheeni ajaa autolla edellä tai perässä. Näin ollen saan ajaa taas lähes "pakkaamattomalla" pyörällä, JES! Takaisin matkaan auton kyydissä ja pyörä kulkee sen katolla. Näyttäisi kovasti siltä, että jokainen näistä maakuntahaasteen pyöräreissuista tulee olemaan yli 200 kilometrin mittainen, myös tämä Kalajoelle ajettava n. 225 kilometriä pitkä etappi. Yli 200 kilometrin reissuja pyörällä ennen tätä kesää en ole ikinä ajanut, nyt maanantaina starttaava seikkailu on jo neljäs sellainen!

11 t 18 min pyöräilyä on googlemapsin arvio, saas nähdä mikä on lopullinen aika. Taukoineeen varmaan aika lähelle samaa.
Alustava reittini kulkee ensin Uuteenkaarlepyyhyn, siitä rannikkoa pitkin Pietarsaareen, josta Kokkolaan ja loppurutistus vielä Pohjois-Pohjanmaalle Kalajoelle. Kaikki neljä kaupunkia ovat minulle tuntemattomia, pitänee ainakin muistella ruotsinkielen sanastoa ettei tule kielimuuria vastaan. Autolla en toden näköisesti ajaisi samaa reittiä, koska yritän pyörällä kulkiessa välttää isompia teitä.

Toivottavasti maanantain sääennuste muuttuu vielä!
Alkuviikon sääennuste ei rehellisesti sanottuna kovin hyvältä näytä. Heinäkuu on ollut poikkeuksellisen sateinen ja jopa kylmäkin. Viileille keleille on vaikeaa valita pyöräilyvaatetusta. Lyhythihainen ajopaita ja pyöräilyshortsit saattaa olla hieman liian kylmä kokonaisuus varsinkin jos tuulee. Jalat kyllä yleensä pysyy lämpiminä myös shortseilla ajettassa, mutta yläkroppaan taidan laittaa pitkähihaista. Saatan arpoa ajoasua ihan lähtöviivalle saakka: lyhyttä vai pitkää päälle? Irtohihat ja -lahkeet on hyvä keksintö. Vedenpitävät vaatteet jätän tälläkin kertaa kotiin. Ne eivät hengitä teknisten materiaalien tapaan. Jos kastun sateessa niin sitten kastun, that's it. Ei olisi ensimmäinen kerta, minua ei ole sokerista tehty.

Reittini kulkee "oranssista" tietä pitkin.
Pietarsaaren ja Kokkolan välillä kuulemma sijaitsee 7 sillan saaristoreitti. Mielenkiintoista. Netistä en harmillisesti löytänyt kovin tarkkaa tietoa kyseisestä reitistä. Wikipediassakin mainitaan, että ensimmäinen silta on Lammassaaren silta ja viimeinen Hickarön silta. Reitti kulkee Seututiellä 749. Ehkä reitti hahmottuu paremmin kun pääsen lähemmäs itse saaristoa.

Odotan innolla miltä rannikko näyttää tangon takaa.     

Ei muuta kun pyöräilykamoja etsimään ja pyörää huoltamaan! 



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaaste 2020 ajettu! Loppuyhteenveto

Se oli siinä! 5 reissua, yli 1100 poljettua kilometriä, täysin tuntemattomia paikkoja, hienoja ihmisiä, hienoja maisemia, reitin suunnittelua, pyörän huoltoa, pyörän säätöä, kateissa olevien pyöräkamojen etsimistä, elektronisten laitteiden latausta, tankkausta, lihaskipuja, navigointia, eksymistä yms. yms. Maakuntahaaste on todellakin antanut enemmän mitä se on ottanut. Olen saanut uusia kokemuksia pyöräillessäni Länsi-Suomen maakunnissa. En tietenkään voi laittaa maakuntia paremmuusjärjestykseen, mutta alla muutamia mietteitä kaikista viidestä reissusta: 1. KESKI-SUOMI 29.5.2020, 216 km, keskituntinopeus 25,6 km/h - Ylämäkeä ylämäen perään, onneksi myös alamäkiä. - Haapamäen asemanseutu reitin ehdoton "helmi", alueen historia on erityisen kiinnostava. - Etelä-Pohjanmaahan verrattuna Keuruulla todellakin huomaa olevansa Keski-Suomessa(järvet, maastot, murre). - Reilun 20 kilometrin mittaisella kelirikkoisella hiekkatiellä sai jännittää kestääkö renkaat loppuun saakka.   2. PO...
2 kommenttia
Lue lisää

Maakuntahaasteen viimeinen etappi 6.9.2020, SATAKUNTA 205 km

Nokka kohti etelää! Edellisessä postauksessa mainitsin etten tiennyt milloin saisin viimeisen etapin ajettua. Perjantaina tuli ajatus lähteä matkaan sunnuntaina. Lauantaina sitten pakkailin jo pyöräilyvarusteita ja rasvailin ketjua. Lähtö olisi aamusta klo 9. Olen käynyt ajamassa kesällä pari kertaa ns. sunnutaisatasen maantieporukkalla ja nytkin oli mielessä lähtisinkö ajamaan vain tuon satasen lenkin. Alkumatkan suunta Karvialle oli kuitenkin sama niin ajoin ryhmässä Koskenkorvalle ja jatkoin siitä "soolona" Kurikkaan. Porukka-ajot on aina mukavia kun saa vaihtaa ajatuksia muiden pyöräilijöiden kanssa ja varsinkin jonon peräpäässä ilmanvastus tuntuu niin olemattomalta, että matka taittuu kuin itsestään.   Ravitseva aamiainen Sunnuntaina aamusta kello herätti jo seitsemältä kun piti tsekata vielä tarvittavat kamppeet. Hukassa oli mm. irtolahkeet. Kaikki kuitenkin löytyi. Tällä kertaa lähdin matkaan kevyemmällä varustuksella ilman vaakaputkilaukkua. Kaikki tavara(kännykkä, ba...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?

Maantiepyöräily on koukuttava laji! Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille. Mikä ihmeen gravel? Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään o...
Lähetä kommentti
Lue lisää