Maakuntahaasteen etappi nro 4, 3.8.2020, KESKI-POHJANMAA 220 km

 

Kohti pohjoista!

Aamu lähti käyntiin klo 5:30 ruisleivän ja mehun voimalla. Edellisenä iltana olin jo pakannut vaakalaukkuun hieman evästä ja muuta pyöräilytavaraa. Näille matkoille valmistautuminen on suoraan sanottuna hieman hermoja raastavaa touhua, jättäisin sen mielelläni jollekin muulle. Tien päällä tulee joskus huomattua, että olen unohtanut jotain tärkeää esim. lukon, varavirran tai jonkun muun kotiin. Tällä kertaa näytti olevan kaikki mukana.

Lastattu pyörä valmiina päivän koettelemuksiin

Reittisuunnitelmaan tuli hieman muutoksia kun hoksasin, että Lapuan(eikä Hellanmaan) kautta kannattaisikin ajaa. Lapualle asti menee erittäin tuttu pikkutie, jota pitkin ajan usein maantielenkeilläni. Isoille teille ei tarvinnut poiketa ennen Uuttakaarlepyytä, reitti kulkee koko ajan Lapuanjoen itäpuolta samankaltaisesti kuin Raippaluodon reissullakin kun ajoimme Markuksen kanssa Kyröjoen itäpuolta Vaasaan. Lapualta toki Ylihärmän suuntaan on n. 10 kilometrin hiekkataipale, onneksi tie oli ihan hyvää ns. gravelpätkää.

Jossakin Lapuan ja Kauhavan rajalla

 

Pyöränlamppu, jonka 6000 mAh:n akku toimii myös varavirtalähteenä.

 

Uudessakaarlepyyssä en ole tietääkseni koskaan käynyt. Mukava pikkukaupunki, jossa on Kuopion Puijontornin näköinen vesi/näkötorni. Uudenkaarlepyyn entinen nimi on muuten Lapuanjoensuu. 

Uudenkaarlepyyn vesitorni

Sakari Topeliuksen synnyinkoti

 Matkaa Pietarsaareen ei ollut enää kuin vaivaiset 20 kilometriä, jossa oli tarkoitus pitää kunnon lounastauko. Jostakin syystä oikeassa polvitaipeessa alkoi tuntumaan kipua eikä tympeä vastatuuli auttanut yhtään asiaan. Keskituntinopeus laski 28:sta reiluun 26 kilometriin tunnissa.

Kebabbia!

Pietarsaari

 

Perillä Pietarsaaressa jouduin hieman suunnistamaan keskustan kävelykadulle, jossa pääsin maistamaan paikallista Korv Göransin kebabia. Lounaan jälkeen pienet venyttelyt ja taas tien päälle. Pietarsaaresta Kokkolaan on matkaa n. 40 kilometriä.

Hieno peltikala

Luoto

Aiemmin mainittu 7 sillan saaristoreitti kulkee Luodon läpi, joka on manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Viimeisellä sillalla pidin pienen tankkaustauon ja aloin sen jälkeen suuntaamaan Kokkolaan. Tarkoitus oli alun perin ajaa Kokkolaan keskustan liepeillä, mutta liikennevaloissa pysähtely ei kiinnostanut. Tällä kertaa en siis nähnyt Kokkolan kaupunkia vaan lähdin suoraan Kalajoen suuntaan.

 

Keski-Pohjanmaan rajalla

 

Keski-Pohjanmaan rajalla oli tietysti otettava perinteinen valokuvatodiste. Kun pullot oli täynnä ei ollut enää syytä pysähtyä huoltoasemilla. Tähän asti tiet olivat erittäin hyviä polkupyöräilijälle, sopivan hiljaisia ja pitkiä pyöräteitä. 8-tielle liityttäessä alkoi liikenne olemaan selkeästi ruuhkaisempaa eikä viimeisellä 50 kilometrin matkalla pyöräteitä juuri ollut. Onneksi piennar oli hieman normaalia leveämpi.

Hieman isompi fillari

Pikku-Jussi

8-tiellä ei pyöräteitä juuri ole

Pidin vielä yhden lyhyen venyttelytauon Himangan kirkon pihassa ennen viimeistä rutistusta Kalajoelle. Polvitaive oli edelleen kipeä. Onneksi matkaa ei ollut enää paljon. Perille Kalajoelle pääsin klo 17:30 eli reippaasti ennen iltaa. 

Himangan vaivaisukko

Perillä Kalajoella!

Kokonaisuutena reissu meni hienosti, ei teknisiä murheita tms. Sääennustukset eivät onneksi pitäneet paikkansa. Alkumatkasta oli hieman sadetta ilmassa, mutta selvisin kuin ihmeen kaupalla täysin kuivilla kamppeilla. Perille päästyäni tajusin, että tämä oli jo neljäs 200 kilometrin reissu tälle kesälle(!)

 

Vielä Satakunta jäljellä, sitten on maakuntahaasteeni tälle vuodelle selätetty! 

 

 

Statistiikkaa:

Reitti: Seinäjoki-Lapua-Alahärmä-Jepua-Uusikaarlepyy-Pietarsaari-Kokkola-Kalajoki

Reitin pituus: 224 km
Ajoaika:8:36:57
Kokonaisaika taukoineen: 10:00:43
Lähtö Seinäjoelta: klo 6:30
Perillä Kalajoella: klo 17:30
Keskituntinopeus: 26 km/h
Nousumetrit: 765
Maksiminopeus: 46,1 km/h