Siirry pääsisältöön

Enää 2 maakuntaa jäljellä!

Härkää sarvista!

Keski-suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Nämä on ajettu. Jäljellä Satakunta ja Keski-Pohjanmaa. Kaksi viimeistä ovat minulle vähiten tuttuja maakuntia. Läpi on tullut ajettua autolla, mutta muuten hyvin outoa seutua.
Reittisuunnittelu lähtee taas nollista: Molempien maakuntien maakuntakeskuksiin tekisi mieli pyöräillä, mutta Kokkolaan tulisi Seinäjoelta 150 kilometrin siivu ja Poriin lähes 200 km. Saman päivän aikana tuo reissu edestakaisin ei onnistu millään, pitäisi jäädä yöksi ja ajaa seuraavana päivänä takaisin.Tai ehkä kesälomareissu niin, että kotiväki ajelisi "huoltoautona" perille ja minä pyörällä perässä. Tulisin sitten auton kyydissä takaisin. Siinä olisi ideaa, pitääpä miettiä ajatusta!

Aiemmassa postauksessa olikin puhetta heinäkuun kylmyydestä ja miten Juhannuksena oli vielä poikkeuksellisen helteinen sää. Pakko myöntää ettei alle 20-asteen puolipilviset ja sateiset päivät innosta lähtemään tien päälle. Pitäisi saada peruslenkkejä enemmän alle vielä ennen kahta viimeistä maakuntaetappia. Eiköhän ne aurinkoisetkin kelit sieltä vielä tule!

Kipeytyneet paikat kropassa näillä pitkillä reissulla on selkeästi niska ja hartiat. Siksi pyörätreeniä(ja miksei muutakin treeniä) saisi olla runsaasti. Moni tuttu kysyy miten ahteri kestää nämä reissut. Kyllähän se kestää! Yläselässä paikat kipeytyy yleensä huomattavasti enemmän.
Viime reissussa huomasin jännittäneeni hartialihaksia normaalia enemmän. Kun autoliikennettä ja läheltäohituksia on normaalia enemmän niin ajaminen yläkroppa rentona on vaikeaa. Olen yrittänyt ajaa enemmän ns. dropeilta eli alaotteelta niin kuin maantiepyörää kuuluisikin ajaa. Dropeilta ajaminen rentona vaatii vielä jonkun verran treeniä.  

Tälle vuodelle maantiekilometrejä on tullut n. 1500 ja maastokilometrejä n. 700. Vuosittainen kilometritavoite maantiepyöräilyssä on kuluva vuosiluku, tänä vuonna siis 2020(viime vuonna 2019 km jne.), alkaa pikkuhiljaa jo täyttymään. Mahdollisuudet olisi pyöräillä sileällä jopa 3000 kilometriä!

No, turha asettaa liian isoja tavoitteita. Jotkut polkevat 5000, jotkut 10.000, jotkut 20.000 kilometriä vuodessa/kaudessa. Väittäisin ettei yli 10.000 kilometrin pyöräilijät kerkeä kotona paljoa sohvaa kuluttamaan ja pyöräilystä pitää oikeasti tykätä. Kyllähän itsekin tykkään pyöräilystä, enhän tätä muuten tekisi. Olen joka tapauksessa tässä elämäntilanteessa tyytyväinen yli 2000 kilometrin suoritukseen. Kaikki sen yli menevät metrit tai sentit ovat pelkkää plussaa!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaasteen etappi nro 2, 14.6.2020, POHJANMAA 245 km

  Rannikolle pyörällä Lauantai-iltana viimehetken tsekkaukset pyörään: Ilmanpaineet 5-6 bariin, satulalaukun tarkistus, lisää öljyä ketjuihin, takavalo satulaputkeen kiinni jne. Ennen nukkumaan menoa vielä pientä reitin suunnittelua. Sunnuntaina aamulla kello herätti klo 7. Muistin, että kännykän akku oli illalla lähes tyhjä. Äkkiä lataukseen, lähtö olisi jo reilun tunnin päästä ja akku pitää olla mielellään täynnä. Sovin jo aiemmin pyöräseuran Markuksen kanssa tulevasta reissusta. Startti olisi Seinäjoen ABC:lla, josta lähdettäisiin Vaasan suuntaan klo 9. Aamiaiseksi leipää, kahvia ja mysliä. Näillä eväillä pärjäisi ainakin ensimmäiset 50 kilometriä hienosti. Tällä kertaa en laittanut vaakaputkilaukkua kiinni, joten banaanit, geelit, energiapatukat, varavirtalähde, laturin piuha ja kännykkä+lompakko piti saada mahtumaan ajopaidan takataskuihin. Vielä aurinkorasvaa iholle. Päivälle oli luvattu lähes 30 astetta lämmintä(!) ja sitten vaan matkaan. Alkutaipaleella. ...
1 kommentti
Lue lisää

Maakuntahaasteen etappi nro 3, reitin suunnittelua

Seuraava pyöräilyseikkailu Kolme maakuntaa jäljellä: Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Missään näistä en ole kunnolla pyörällä aiemmin käynyt. Keski-Pohjanmaan raja on kauimpana näistä kolmesta: n. 100 kilometriä Seinäjoelta pohjoiseen. Kahden muun maakunnan rajat ovat parikymmentä kilometriä lähempänä. Periaatteessa ei ole väliä minne suuntaan seuraavaksi, mutta ajattelin ottaa seuraavaksi käsittelyyn Pirkanmaan. Pirkanmaasta tulee ensimmäisenä mieleen Tampere. Tekisi kyllä mieli käydä siellä, mutta suuntaansa tulee matkaa 180 kilometriä(!). Ehkä jonakin toisena kesänä sitten. Virrat on lähempänä ja on hieno pitäjä. Taidanpa suunnata Virroille. Itse asiassa Killinkoskella käydessäni kävin jo rajalla, mutta tällä kertaa voisin käydä ihan kaupungin keskustassa asti. Virroille menee mukavia pikkuteitä mm. Alavuden ja Peräseinäjoen kautta. Reitti voisi kulkea jompaa kumpaa pitkin Virroille ja toista reittiä takaisin. Reitti saattaa vielä muuttua, mutta alustavasti se voisi olla Sei...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jatkuva pyöräkuume!

Pyöräily on välineurheilua? Miksi harrastajat hankkivat uusia pyöriä? Mikä vika vanhassa on? Miksi joillakin pyöräilijöillä on yli 5 fillaria tallissaan? Hyviä kysymyksiä. Väitän ettei moni harrastaja hommaa ultrakevyttä maantiepyörää tai täysjoustopyörää talliin pölyyntymään. Niillä ajetaan, niitä puunataan, niihin vaihdetaan osia ja niistä pidetään huolta. Voiko yhdellä pyörällä ajaa millä tahansa alustalla? Totta kai voi, eihän sitä kukaan estä. Jokainen tekee oman päätöksen pyörävalinnoistaan. En pidä itseäni superharrastajaksi pyöräilyn saralla, vaikka pyöräilen lähes joka päivä. Työmatkat kuljen aina pyörällä kun se on mahdollista. Kesät talvet. Pyörälenkillekin on päästävä, maakuntareissuista puhumattakaan. Minulla on toki muutakin elämää ja muitakin harrastuksia on kuin pelkkää pyöräilyä.  Jatkuva pyöräkuume on silti koko ajan päällä. Tällä hetkellä molemmat pyöräni on suhteellisen tuoreita, mutta nälkä kasvaa syödessä. Kaluston ja varusteiden hankkimisen osalta olen p...
Lähetä kommentti
Lue lisää