Siirry pääsisältöön

Enää 2 maakuntaa jäljellä!

Härkää sarvista!

Keski-suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Nämä on ajettu. Jäljellä Satakunta ja Keski-Pohjanmaa. Kaksi viimeistä ovat minulle vähiten tuttuja maakuntia. Läpi on tullut ajettua autolla, mutta muuten hyvin outoa seutua.
Reittisuunnittelu lähtee taas nollista: Molempien maakuntien maakuntakeskuksiin tekisi mieli pyöräillä, mutta Kokkolaan tulisi Seinäjoelta 150 kilometrin siivu ja Poriin lähes 200 km. Saman päivän aikana tuo reissu edestakaisin ei onnistu millään, pitäisi jäädä yöksi ja ajaa seuraavana päivänä takaisin.Tai ehkä kesälomareissu niin, että kotiväki ajelisi "huoltoautona" perille ja minä pyörällä perässä. Tulisin sitten auton kyydissä takaisin. Siinä olisi ideaa, pitääpä miettiä ajatusta!

Aiemmassa postauksessa olikin puhetta heinäkuun kylmyydestä ja miten Juhannuksena oli vielä poikkeuksellisen helteinen sää. Pakko myöntää ettei alle 20-asteen puolipilviset ja sateiset päivät innosta lähtemään tien päälle. Pitäisi saada peruslenkkejä enemmän alle vielä ennen kahta viimeistä maakuntaetappia. Eiköhän ne aurinkoisetkin kelit sieltä vielä tule!

Kipeytyneet paikat kropassa näillä pitkillä reissulla on selkeästi niska ja hartiat. Siksi pyörätreeniä(ja miksei muutakin treeniä) saisi olla runsaasti. Moni tuttu kysyy miten ahteri kestää nämä reissut. Kyllähän se kestää! Yläselässä paikat kipeytyy yleensä huomattavasti enemmän.
Viime reissussa huomasin jännittäneeni hartialihaksia normaalia enemmän. Kun autoliikennettä ja läheltäohituksia on normaalia enemmän niin ajaminen yläkroppa rentona on vaikeaa. Olen yrittänyt ajaa enemmän ns. dropeilta eli alaotteelta niin kuin maantiepyörää kuuluisikin ajaa. Dropeilta ajaminen rentona vaatii vielä jonkun verran treeniä.  

Tälle vuodelle maantiekilometrejä on tullut n. 1500 ja maastokilometrejä n. 700. Vuosittainen kilometritavoite maantiepyöräilyssä on kuluva vuosiluku, tänä vuonna siis 2020(viime vuonna 2019 km jne.), alkaa pikkuhiljaa jo täyttymään. Mahdollisuudet olisi pyöräillä sileällä jopa 3000 kilometriä!

No, turha asettaa liian isoja tavoitteita. Jotkut polkevat 5000, jotkut 10.000, jotkut 20.000 kilometriä vuodessa/kaudessa. Väittäisin ettei yli 10.000 kilometrin pyöräilijät kerkeä kotona paljoa sohvaa kuluttamaan ja pyöräilystä pitää oikeasti tykätä. Kyllähän itsekin tykkään pyöräilystä, enhän tätä muuten tekisi. Olen joka tapauksessa tässä elämäntilanteessa tyytyväinen yli 2000 kilometrin suoritukseen. Kaikki sen yli menevät metrit tai sentit ovat pelkkää plussaa!
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaaste 2020 ajettu! Loppuyhteenveto

Se oli siinä! 5 reissua, yli 1100 poljettua kilometriä, täysin tuntemattomia paikkoja, hienoja ihmisiä, hienoja maisemia, reitin suunnittelua, pyörän huoltoa, pyörän säätöä, kateissa olevien pyöräkamojen etsimistä, elektronisten laitteiden latausta, tankkausta, lihaskipuja, navigointia, eksymistä yms. yms. Maakuntahaaste on todellakin antanut enemmän mitä se on ottanut. Olen saanut uusia kokemuksia pyöräillessäni Länsi-Suomen maakunnissa. En tietenkään voi laittaa maakuntia paremmuusjärjestykseen, mutta alla muutamia mietteitä kaikista viidestä reissusta: 1. KESKI-SUOMI 29.5.2020, 216 km, keskituntinopeus 25,6 km/h - Ylämäkeä ylämäen perään, onneksi myös alamäkiä. - Haapamäen asemanseutu reitin ehdoton "helmi", alueen historia on erityisen kiinnostava. - Etelä-Pohjanmaahan verrattuna Keuruulla todellakin huomaa olevansa Keski-Suomessa(järvet, maastot, murre). - Reilun 20 kilometrin mittaisella kelirikkoisella hiekkatiellä sai jännittää kestääkö renkaat loppuun saakka.   2. PO...
2 kommenttia
Lue lisää

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?

Maantiepyöräily on koukuttava laji! Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille. Mikä ihmeen gravel? Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maakuntahaasteen etappi nro 3, reitin suunnittelua

Seuraava pyöräilyseikkailu Kolme maakuntaa jäljellä: Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Missään näistä en ole kunnolla pyörällä aiemmin käynyt. Keski-Pohjanmaan raja on kauimpana näistä kolmesta: n. 100 kilometriä Seinäjoelta pohjoiseen. Kahden muun maakunnan rajat ovat parikymmentä kilometriä lähempänä. Periaatteessa ei ole väliä minne suuntaan seuraavaksi, mutta ajattelin ottaa seuraavaksi käsittelyyn Pirkanmaan. Pirkanmaasta tulee ensimmäisenä mieleen Tampere. Tekisi kyllä mieli käydä siellä, mutta suuntaansa tulee matkaa 180 kilometriä(!). Ehkä jonakin toisena kesänä sitten. Virrat on lähempänä ja on hieno pitäjä. Taidanpa suunnata Virroille. Itse asiassa Killinkoskella käydessäni kävin jo rajalla, mutta tällä kertaa voisin käydä ihan kaupungin keskustassa asti. Virroille menee mukavia pikkuteitä mm. Alavuden ja Peräseinäjoen kautta. Reitti voisi kulkea jompaa kumpaa pitkin Virroille ja toista reittiä takaisin. Reitti saattaa vielä muuttua, mutta alustavasti se voisi olla Sei...
Lähetä kommentti
Lue lisää