Siirry pääsisältöön

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?







Maantiepyöräily on koukuttava laji!

Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille.

Mikä ihmeen gravel?

Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään ollut ja lisäksi ajoasento oli jopa liiankin aerodynaaminen/vähemmän rento.
Ensimmäisenä vaihtoehtona aloin miettimään cyclocross-pyörää. Sehän selviäisi ylimääräisestä lastista ja huonoista teistä. Cyclo ei silti ollut se pyörä mitä hain. Törmäsin uuteen pyöräilylajiin: Gravel Grinding. Gravel-pyörä on nimensä mukaisesti tarkoitettu hiekkateille, mutta se on itse asiassa melkoinen käyräsarvipyörien joka paikan höylä. Se soveltuu hiekkateille, sorateille, asfalttiteille, työmatkapyöräilyyn jne. Rengasvalinnoilla voi vielä muokata ajotuntumaa itselle mieleiseksi. Lisäksi ajoasento on rennompi kuin normaalissa maantiepyörässä.

  

Specialized Diverge


Absoluuttinen totuus ei ole, että valinta matkapyöräilyyn pitää olla juuri gravel-pyörä. Se vain toimii minulle parhaiten.
Tällä pyörällä on kohta taitettu matkaa 5000 kilometriä eikä isompia vikoja ole vielä tullut vastaan. Osasarja on Shimanon Tiagra. Ei parasta A-luokkaa, mutta tuntuu toimivan ihan mukavasti. Välillä on tullut mieleen päivittää osasarja parempaan. Ehkä seuravaassa pyörässä on paremmat palikat jo valmiiksi kiinni. Pyörän ominaisuus mistä olen erityisen tyytyväinen on thru axle eli läpiakselit edessä ja takana. Läpiakselit on huomattavasti miellyttävämmät asentaa verrattuna ns. pikalinkkuihin.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaaste 2020 ajettu! Loppuyhteenveto

Se oli siinä! 5 reissua, yli 1100 poljettua kilometriä, täysin tuntemattomia paikkoja, hienoja ihmisiä, hienoja maisemia, reitin suunnittelua, pyörän huoltoa, pyörän säätöä, kateissa olevien pyöräkamojen etsimistä, elektronisten laitteiden latausta, tankkausta, lihaskipuja, navigointia, eksymistä yms. yms. Maakuntahaaste on todellakin antanut enemmän mitä se on ottanut. Olen saanut uusia kokemuksia pyöräillessäni Länsi-Suomen maakunnissa. En tietenkään voi laittaa maakuntia paremmuusjärjestykseen, mutta alla muutamia mietteitä kaikista viidestä reissusta: 1. KESKI-SUOMI 29.5.2020, 216 km, keskituntinopeus 25,6 km/h - Ylämäkeä ylämäen perään, onneksi myös alamäkiä. - Haapamäen asemanseutu reitin ehdoton "helmi", alueen historia on erityisen kiinnostava. - Etelä-Pohjanmaahan verrattuna Keuruulla todellakin huomaa olevansa Keski-Suomessa(järvet, maastot, murre). - Reilun 20 kilometrin mittaisella kelirikkoisella hiekkatiellä sai jännittää kestääkö renkaat loppuun saakka.   2. PO...

Maakuntahaasteen viimeinen etappi 6.9.2020, SATAKUNTA 205 km

Nokka kohti etelää! Edellisessä postauksessa mainitsin etten tiennyt milloin saisin viimeisen etapin ajettua. Perjantaina tuli ajatus lähteä matkaan sunnuntaina. Lauantaina sitten pakkailin jo pyöräilyvarusteita ja rasvailin ketjua. Lähtö olisi aamusta klo 9. Olen käynyt ajamassa kesällä pari kertaa ns. sunnutaisatasen maantieporukkalla ja nytkin oli mielessä lähtisinkö ajamaan vain tuon satasen lenkin. Alkumatkan suunta Karvialle oli kuitenkin sama niin ajoin ryhmässä Koskenkorvalle ja jatkoin siitä "soolona" Kurikkaan. Porukka-ajot on aina mukavia kun saa vaihtaa ajatuksia muiden pyöräilijöiden kanssa ja varsinkin jonon peräpäässä ilmanvastus tuntuu niin olemattomalta, että matka taittuu kuin itsestään.   Ravitseva aamiainen Sunnuntaina aamusta kello herätti jo seitsemältä kun piti tsekata vielä tarvittavat kamppeet. Hukassa oli mm. irtolahkeet. Kaikki kuitenkin löytyi. Tällä kertaa lähdin matkaan kevyemmällä varustuksella ilman vaakaputkilaukkua. Kaikki tavara(kännykkä, ba...