Siirry pääsisältöön

Miksi valitsin juuri gravel-pyörän?







Maantiepyöräily on koukuttava laji!

Hommasin muutama vuosi sitten ensimmäisen maantiepyörän, jolla pääsin sisään maantiepyöräilyn ihmeelliseen maailmaan. Maastopyöräilyyn verrattuna ensimmäinen maantielenkki maantiepyörällä tuntui uskomattoman kevyeltä kun oli tottunut ajamaan aiemmin vain nappularenkaisella maasturilla. Ajoasento oli aluksi outo ja laji tuntui jopa liiankin erilaiselta mihin olin tottunut. Ensimmäiset minulle "pitkät" lenkit olivat alkuun n. 50 kilometrin mittaisia. Pikkuhiljaa sain psyykattua itseni myös pidemmille lenkeille. Maantiepyörässä ei ollut varsinaisesti mitään vikaa, se sopi vain lähinnä asfalttilenkeille.

Mikä ihmeen gravel?

Maantiepyörä sai lähteä. Uusi pyörä tulisi tilalle, mutta minkälainen? Maantiepyöräni ei mielestäni ollut tarpeeksi monipuolinen pitkille reissuille. Se ei olisi kestänyt kunnolla ylimääräistä lastia. Eihän yli 150 kilometrin reissulle voi lähteä vain yhdellä banaanilla. Tavaratelineiden kiinnityspisteitäkään ollut ja lisäksi ajoasento oli jopa liiankin aerodynaaminen/vähemmän rento.
Ensimmäisenä vaihtoehtona aloin miettimään cyclocross-pyörää. Sehän selviäisi ylimääräisestä lastista ja huonoista teistä. Cyclo ei silti ollut se pyörä mitä hain. Törmäsin uuteen pyöräilylajiin: Gravel Grinding. Gravel-pyörä on nimensä mukaisesti tarkoitettu hiekkateille, mutta se on itse asiassa melkoinen käyräsarvipyörien joka paikan höylä. Se soveltuu hiekkateille, sorateille, asfalttiteille, työmatkapyöräilyyn jne. Rengasvalinnoilla voi vielä muokata ajotuntumaa itselle mieleiseksi. Lisäksi ajoasento on rennompi kuin normaalissa maantiepyörässä.

  

Specialized Diverge


Absoluuttinen totuus ei ole, että valinta matkapyöräilyyn pitää olla juuri gravel-pyörä. Se vain toimii minulle parhaiten.
Tällä pyörällä on kohta taitettu matkaa 5000 kilometriä eikä isompia vikoja ole vielä tullut vastaan. Osasarja on Shimanon Tiagra. Ei parasta A-luokkaa, mutta tuntuu toimivan ihan mukavasti. Välillä on tullut mieleen päivittää osasarja parempaan. Ehkä seuravaassa pyörässä on paremmat palikat jo valmiiksi kiinni. Pyörän ominaisuus mistä olen erityisen tyytyväinen on thru axle eli läpiakselit edessä ja takana. Läpiakselit on huomattavasti miellyttävämmät asentaa verrattuna ns. pikalinkkuihin.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaasteen etappi nro 2, 14.6.2020, POHJANMAA 245 km

  Rannikolle pyörällä Lauantai-iltana viimehetken tsekkaukset pyörään: Ilmanpaineet 5-6 bariin, satulalaukun tarkistus, lisää öljyä ketjuihin, takavalo satulaputkeen kiinni jne. Ennen nukkumaan menoa vielä pientä reitin suunnittelua. Sunnuntaina aamulla kello herätti klo 7. Muistin, että kännykän akku oli illalla lähes tyhjä. Äkkiä lataukseen, lähtö olisi jo reilun tunnin päästä ja akku pitää olla mielellään täynnä. Sovin jo aiemmin pyöräseuran Markuksen kanssa tulevasta reissusta. Startti olisi Seinäjoen ABC:lla, josta lähdettäisiin Vaasan suuntaan klo 9. Aamiaiseksi leipää, kahvia ja mysliä. Näillä eväillä pärjäisi ainakin ensimmäiset 50 kilometriä hienosti. Tällä kertaa en laittanut vaakaputkilaukkua kiinni, joten banaanit, geelit, energiapatukat, varavirtalähde, laturin piuha ja kännykkä+lompakko piti saada mahtumaan ajopaidan takataskuihin. Vielä aurinkorasvaa iholle. Päivälle oli luvattu lähes 30 astetta lämmintä(!) ja sitten vaan matkaan. Alkutaipaleella. ...

Maakuntahaasteen etappi nro 3, reitin suunnittelua

Seuraava pyöräilyseikkailu Kolme maakuntaa jäljellä: Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Missään näistä en ole kunnolla pyörällä aiemmin käynyt. Keski-Pohjanmaan raja on kauimpana näistä kolmesta: n. 100 kilometriä Seinäjoelta pohjoiseen. Kahden muun maakunnan rajat ovat parikymmentä kilometriä lähempänä. Periaatteessa ei ole väliä minne suuntaan seuraavaksi, mutta ajattelin ottaa seuraavaksi käsittelyyn Pirkanmaan. Pirkanmaasta tulee ensimmäisenä mieleen Tampere. Tekisi kyllä mieli käydä siellä, mutta suuntaansa tulee matkaa 180 kilometriä(!). Ehkä jonakin toisena kesänä sitten. Virrat on lähempänä ja on hieno pitäjä. Taidanpa suunnata Virroille. Itse asiassa Killinkoskella käydessäni kävin jo rajalla, mutta tällä kertaa voisin käydä ihan kaupungin keskustassa asti. Virroille menee mukavia pikkuteitä mm. Alavuden ja Peräseinäjoen kautta. Reitti voisi kulkea jompaa kumpaa pitkin Virroille ja toista reittiä takaisin. Reitti saattaa vielä muuttua, mutta alustavasti se voisi olla Sei...

Maakuntahaasteen etappi nro 2, reitin suunnittelua

Maakuntahaasteen 2020 etappi nro 2: Pohjanmaa Uutta reissua kehiin! Lähtö tulevana sunnuntaina aamusta. Nämä reissujen suunnittelut ovat välillä hieman haasteellisia ja kysymyksiä herättäviä: Mitä jos sataa? Mitä jos tuulee? Jos sataa, tuulee ja molemmat renkaat puhkeaa yhtä aikaa?  Jos eksyn korpitaipaleelle, missä täytän juomapullot? Jossittelua riittää. Pakko myöntää ettei maantiepyöräilyreittien suunnittelu ole aina sitä mukavinta hommaa. Se vie yllättävän paljon aikaa. Lyhyemmille lenkeille voi lähteä usein ilman tarkkaa reittiä/päämäärää. Pidemmät lenkit vaatii kuskilta enemmän fysiikkaa ja psyykkistä valmistautumista. Juhannuksena en pääse pidemmälle lenkille, joten kesäkuun ensimmäinen pitkä lenkki täytyy mahduttaa tulevalle viikonlopulle.    En tykkää ajaa A:sta B:hen ja B:stä A:han samaa reittiä. Ajamiseen saa vaihtelua kun paluureitti tuleekin eri tietä takaisin. Pääsiäisenä itse asiassa kävin Pohjanmaan puolella kun lähdin käymään Laihi...