Siirry pääsisältöön

Juhannuspyöräilyä!


Juhannukseen kuuluu pyöräily


Juhannus tuli vietettyä Keski-Suomessa Saarijärvellä, perinteisesti. Tällä kertaa en pyöräillyt Seinäjoki-Saarijärvi -väliä vaan otin maastopyörän auton kyytiin. Reilu viikko sitten asensin neljännen pyörätelineen auton katolle. Kolme pyörää mahtuu katolle ilman ylimääräistä säätöä, mutta neljännen pyörän kuljettamisessa kahden lasten pyörän tankoa pitää kääntää vinoon. Muuten ne eivät mahdu olemaan vierekkäin.
Olen kuljettanut pyöriä auton katolla jo vuosia, joten niiden nostelu katolle/säätäminen ei ole outoa touhua. Pitää vain muistaa ettei autoa aja autokatokseen tai muihin ahtaisiin väleihin kun pyörät ovat katolla. Nykyään markkinoilla olisi myös monipuolisia pyörien vetokoukkutelineitä, olen jotenkin vain jo tottunut kuljettamaan pyöriä auton katolla. Eikä autossa ole kyllä koukkuakaan. Lisäksi pyörät pysyvät puhtaampana kun ne kulkevat katolla ja takaluukku aukeaa normaalisti.

Juhannusaattona lähdimme neljän pyöräilijän voimin maastoon ajamaan. Viime kesänä pääsin yhdelle Saarijärven korkeimmista paikoista: Salkomäelle. Salkomäki oli uusi tuttavuus viime kesältä. Sen huipulta näkee kauas, koska puuta on kaadettu rinteestä laajalta alueelta. Johdatin porukan tietysti väärään paikkaan emmekä päässeet "maisemapaikalle". Salkomäki näkyi kyllä kartassa, mutta reitti oli väärä. Vuodessa kerkeää näköjään unohtamaan yhtä ja toista.

Seuraavana päivänä pääsin vanhan koulukaverini kanssa pyöräilemään samalle suunnalle, joka juuri viime kesänä näytti oikean reitin hakkuuaukealle. Huipulla ei pystynyt kauaa olemaan paikallaan kun hyttyset ja paarmat alkoivat ikävästi kiusata. Lähdimme Salkomäeltä Kolkanlahden suuntaan, pari uuttakin maastopätkää tuli samalla tutuksi.


Julmat lammit sijaitsee 9 kilometriä Kokkolan suuntaan Saarijärven keskustasta. Lähdimme tuolle suunnalle yrittäen löytää hyviä polkuja ettei tarvitsisi ajaa asfalttiteitä pitkin. "Tunkkaamiselta" ei voinut välttyä. Tunkkaaminen eli pyörän kantaminen/taluttaminen maastossa kuuluu lajiin. Se ei ole aina miellyttävintä hommaa varsinkin kun ötökät pyörii ympärillä.

Julmat lammit.

Julmilta lammilta lähtee historiallinen Runebergin polku Ahvenlammen suuntaan. Mäntyinen metsä ja hiekkaharjut tarjoaa maastopyöräilijälle parastaan. Ahvenlammen maastot ovat mielestäni parhaita maastopyöräilypaikkoja Saarijärvellä. Alueella pidettiin juuri näin Juhannuksina Ahvenlampirock-festivaali vielä 90-luvun alussa. Alue on tuolloin ollut tupaten täynnä ihmisiä, autoja ja telttoja.

Ahvenlammen maastoa.
Runebergin polku.

Hiekkaharjua.


Ensi kerralla täytyy ottaa taas maastopyörä mukaan Saarijärvelle, näihin reitteihin ei tunnu kyllästyvän! Tai jos kyllästyy niin uutta reittiä löytää helposti. Lisäksi Ahvenlammella on monipuolinen frisbeegolf-rata, jonne en valitettasti tällä kertaa kerennyt. Kiekotkin oli jo valmiina auton takakontissa.

Maastopyörän eturengas olikin näköjään tyhjentynyt Juhannuksen lenkkien jälkeen. Huoltohommia siis luvassa. Lisäksi maakuntahaasteen seuraavaa etappia pitäisi alkaa suunnittelemaan.

Vielä on paljon pyörällä ajettavia kilometrejä edessä, mutta kesähän on vasta puolivälissä!


Kommentit

  1. Mielenkiintoinen kohde pyöräilyyn Keski-Suomessa. Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maakuntahaasteen etappi nro 2, 14.6.2020, POHJANMAA 245 km

  Rannikolle pyörällä Lauantai-iltana viimehetken tsekkaukset pyörään: Ilmanpaineet 5-6 bariin, satulalaukun tarkistus, lisää öljyä ketjuihin, takavalo satulaputkeen kiinni jne. Ennen nukkumaan menoa vielä pientä reitin suunnittelua. Sunnuntaina aamulla kello herätti klo 7. Muistin, että kännykän akku oli illalla lähes tyhjä. Äkkiä lataukseen, lähtö olisi jo reilun tunnin päästä ja akku pitää olla mielellään täynnä. Sovin jo aiemmin pyöräseuran Markuksen kanssa tulevasta reissusta. Startti olisi Seinäjoen ABC:lla, josta lähdettäisiin Vaasan suuntaan klo 9. Aamiaiseksi leipää, kahvia ja mysliä. Näillä eväillä pärjäisi ainakin ensimmäiset 50 kilometriä hienosti. Tällä kertaa en laittanut vaakaputkilaukkua kiinni, joten banaanit, geelit, energiapatukat, varavirtalähde, laturin piuha ja kännykkä+lompakko piti saada mahtumaan ajopaidan takataskuihin. Vielä aurinkorasvaa iholle. Päivälle oli luvattu lähes 30 astetta lämmintä(!) ja sitten vaan matkaan. Alkutaipaleella. ...

Maakuntahaasteen etappi nro 3, reitin suunnittelua

Seuraava pyöräilyseikkailu Kolme maakuntaa jäljellä: Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Missään näistä en ole kunnolla pyörällä aiemmin käynyt. Keski-Pohjanmaan raja on kauimpana näistä kolmesta: n. 100 kilometriä Seinäjoelta pohjoiseen. Kahden muun maakunnan rajat ovat parikymmentä kilometriä lähempänä. Periaatteessa ei ole väliä minne suuntaan seuraavaksi, mutta ajattelin ottaa seuraavaksi käsittelyyn Pirkanmaan. Pirkanmaasta tulee ensimmäisenä mieleen Tampere. Tekisi kyllä mieli käydä siellä, mutta suuntaansa tulee matkaa 180 kilometriä(!). Ehkä jonakin toisena kesänä sitten. Virrat on lähempänä ja on hieno pitäjä. Taidanpa suunnata Virroille. Itse asiassa Killinkoskella käydessäni kävin jo rajalla, mutta tällä kertaa voisin käydä ihan kaupungin keskustassa asti. Virroille menee mukavia pikkuteitä mm. Alavuden ja Peräseinäjoen kautta. Reitti voisi kulkea jompaa kumpaa pitkin Virroille ja toista reittiä takaisin. Reitti saattaa vielä muuttua, mutta alustavasti se voisi olla Sei...

Jatkuva pyöräkuume!

Pyöräily on välineurheilua? Miksi harrastajat hankkivat uusia pyöriä? Mikä vika vanhassa on? Miksi joillakin pyöräilijöillä on yli 5 fillaria tallissaan? Hyviä kysymyksiä. Väitän ettei moni harrastaja hommaa ultrakevyttä maantiepyörää tai täysjoustopyörää talliin pölyyntymään. Niillä ajetaan, niitä puunataan, niihin vaihdetaan osia ja niistä pidetään huolta. Voiko yhdellä pyörällä ajaa millä tahansa alustalla? Totta kai voi, eihän sitä kukaan estä. Jokainen tekee oman päätöksen pyörävalinnoistaan. En pidä itseäni superharrastajaksi pyöräilyn saralla, vaikka pyöräilen lähes joka päivä. Työmatkat kuljen aina pyörällä kun se on mahdollista. Kesät talvet. Pyörälenkillekin on päästävä, maakuntareissuista puhumattakaan. Minulla on toki muutakin elämää ja muitakin harrastuksia on kuin pelkkää pyöräilyä.  Jatkuva pyöräkuume on silti koko ajan päällä. Tällä hetkellä molemmat pyöräni on suhteellisen tuoreita, mutta nälkä kasvaa syödessä. Kaluston ja varusteiden hankkimisen osalta olen p...